Barsoomin sankarit

Book publisher: A.C.McClurg, 1917Luultavasti jokainen populaarikulttuurille vähääkään altistunut tietää Tarzanin, apinoiden kuninkaan. Tarzanin luojan Edgar Rice Burroughsin scifiluomukset – Mars-sarja, Pellucidar-sarja ja Venus-sarja – sen sijaan saattavat olla tuntemattomia jopa scifin harrastajille. Syy tähän lienee suomenkielisten painosten loppuminen jo aikoja sitten eikä uusia ole otettu. Tämä artikkeli keskittyy Mars-sarjaan, johon kuuluvia kirjoja on 11 kappaletta. Kirjat ilmestyivät ensin jatkokertomuksina lehdissä ja ne julkaistiin myöhemmin varsinaisina kirjoina.

Mars-sarjan pääasiallinen sankari John Carter on Yhdysvaltain sisällissodassa konfederaation puolella taistellut kapteeni, joka siirtyy yllättäen mystisellä tavalla Marsiin. Marsin pienemmän painovoiman ansiosta Carterin voimat ovat paikallisiin verrattuna moninkertaiset ja hänestä tulee marsilaisten ihailema sotasankari. Ei Carter muutenkaan mikään tavallinen ihminen ole, sillä hän ei muista nuoruuttaan ja on elänyt kolmikymppisen miehen näköisenä ilmeisesti satoja vuosia, koska useat sukupolvet ovat kutsuneet häntä Jack-sedäksi. Kuolemakaan ei pysäytä Carteria sillä palattuaan maapallolle ja kuoltuaan hän siirtyy takaisin Marsiin. Poukkoilulle planeettojen välillä tai pitkälle elinajalle ei anneta missään kirjassa mitään järkevää selitystä, John Carter nyt vaan on mystinen mies.

Mars, johon Carter päätyy on kuoleva planeetta, jonka asukkaat pysyvät elossa vain ilmaa tuottavien tehtaiden avulla ja jota paikalliset kutsuvat Barsoomiksi. Asukkaisiin kuuluu vihreitä nelikätisiä marsilaisia sekä erivärisiä kaksikätisiä ihmismäisiä olentoja. Punaiset marsilaiset ovat teknisesti kehittyneimpiä ja sivistyneimpiä kun taas valkoiset, keltaiset ja mustat marsilaiset ovat enemmän tai vähemmän taantuneita pahiksia. Näiden lisäksi Marsia kansoittavat mm. kenguruihmiset ja rapumaiset olennot, jotka kiinnittyvät ihmisten päiden tilalle voidakseen ohjata heidän kehojaan. Paikallinen Darwin lienee tullut hulluksi yrittäessään selvittää marsilaisten evoluutiota. Marsilaiset eivät ole ulkonäöstään huolimatta ihmisiä, sillä lisääntyminen tapahtuu munimalla. Marsilaiset pystyvät kuitenkin lisääntymään maapallon ihmisten kanssa, sillä Dejah Thoris pyöräyttää John Carterille munia, joista kuoriutuvat lapset saavat nimikseen Carthoris ja Tara.

Teknologian puolella marsilaiset ovat kehittäneet ilmatehtaiden lisäksi lentoaluksia, radiumpistooleja sekä kloonattuja ihmisrobotteja. Koska ensimmäinen Mars-sarjan kirja A Princess of Mars (julkaistu suomeksi nimillä Marsin prinsessa ja Marsin sankari) on kirjoitettu jo 1912, tieteellinen osuus saattaa vaikuttaa nykylukijasta enemmänkin fantasialta. Pitää kuitenkin muistaa, että tuohon aikaan tiedemiehetkin ajattelivat Marsissa olevan älyllistä elämää. Esimerkiksi Percival Lowell yritti todistaa Marsin kanavien olevan älykkäiden olentojen rakentamia kastelujärjestelmiä.

John Carterin seikkailut eivät yritäkään olla mitään muuta kuin viihdyttävää eskapismia, jota voidaan kutsua Miekka & planeetta -fantasiaksi tai avaruusromanssiksi. Ainoa Mars-sarjasta löytyvä vakavampi kannanotto mihinkään lienee marsilaisten uskonnon paljastuminen huijaukseksi Marsin jumalat -kirjassa. John Carter on urhoollinen sankari, joka ei kaihda taisteluja ja joka tietenkin saa puolisokseen paikallisen prinsessan Dejah Thorisin. Tosin koska Mars on sotainen paikka, Dejah Thoris ei ole mikään perinteinen pelastajaa odotteleva pelokas neito vaan enemmänkin marsilainen Xena. John Carterin paras ystävä puolestaan on vihreä marsilainen Tars Tarkas, joka nousee John Carterin avulla vihreiden marsilaisten kuninkaaksi, tietenkin huikeiden seikkailujen ja suurten taistelujen jälkeen. Myöhemmissä kirjoissa pääosissa ovat mm. John Carterin poika Carthoris ja tytär Tara, mutta vauhti ei siitä hidastu.

Burroughsin Mars-sarja on innoittanut useita myöhempiä scifi-kirjailijoita, kuten esimerkiksi Ray Bradburyä ja Arthur C. Clarkea. Myös James Cameron on tunnustautunut John Carter -faniksi. Onkin ihmeellistä, ettei Mars-sarjasta ole vielä tehty kunnollista elokuvaa. Tähän mennessä filmille on päätynyt vain halvalla tehty rahastus nimeltä Princess of Mars, mutta vuonna 2012 pitäisi valkokankaille saapua Walt Disneyn ja Pixarin yhteistyötä oleva John Carter of Mars. Tästä elokuvasta ei ole paljoa muuta ennakkotietoa herunut kuin että se perustuu ensimmäiseen kirjaan A Princess of Mars. X-Men Origins: Wolverine -elokuvassa Gambiittina esiintynyt Taylor Kitsch John Carterina hieman epäilyttää, mutta Lynn Collins vaikuttaa kieltämättä sopivalta Dejah Thorisin rooliin.

URS-henkiset kirjoittajat löytänevät Mars-sarjasta valtavasti inspiraatiota, mutta valitettavasti tutustumista hankaloittaa Mars-sarjan huono saatavuus. Yksittäisiä kirjoja saattaa hyvällä onnella löytää antikvariaateista, mutta hinnat ovat melko korkeita. Englantia osaavien onneksi Burroughsin scifikirjoja saa ulkomaisista verkkokaupoista melko edullisesti ja osa löytyy myös Project Gutenbergista. Hyvällä onnella saattaa jostain divarista löytää myös Marvelin John Carter -sarjiksia. Toivottavasti tuleva elokuva innostaa jonkun kustantajan ottamaan kirjoista uusintapainoksen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: