Ilmari Rautapää ja Punavuoren susimiehet

Kuten tunnettua on, omien tuotostemme lisäksi kerromme täällä URS-blogissa mielellämme myös muiden teoksista, jotka sopivat URS-henkeen ja saattavat kiinnostaa lukijakuntaamme. Tällä kertaa vuorossa on Tajunta Median Ilmari Rautapää, okkulttinen etsivä -äänikirjasarja, joka alkaa tarinalla Punavuoren susimiehet.

Aloittakaamme itse tarinasta. Niin itse pilottijakso kuin sen perusteella hahmottuva peruskonseptikin tavoittavat onnistuneesti sarjadekkarin tradition. Heti alussa kuvataan prologin omaisesti rikos uhrin näkökulmasta, sen jälkeen esitellään päähenkilö ja keskeiset sivuhenkilöt ja ryhdytään selvityspuuhiin. Päähenkilö on persoonallinen ja hieman omintakeinen etsivä, jolla on shamaanin ja okkultistin taitoja, hänen vastapainonaan toimii maanläheisempi ja kaikista aiemmin vastaan tulleista yliluonnollisuuksista huolimatta lähtökohtaisen skeptinen poliisi, ja areenalle marssitetaan myös veikeä mutta epäluotettava ja aavistuksen verran uhkaavakin informaatiolähde. Keskeisten hahmojen välinen henkilökemia tietysti kehittyy tällaisissa sarjoissa vasta ajan myötä, kun he tulevat yleisölle tutummiksi, mutta jo ensimmäisessä jaksossa henkilögalleria vaikuttaa varsin mainiolta.

Kun otsikko on Punavuoren susimiehet, on tietysti melko selvää, millaisten olentojen kanssa joudutaan tekemisiin. Tyypillisestä ihmissusitarinasta ei lopulta kuitenkaan ole kysymys, vaan susimyyteistä on kaivettu esiin hieman harvemmin nähtyjä puolia. Tutkimusmenetelminä toimivat rituaalit ja muut henkimaailman touhut antavat myös tarinalle omaperäisen silauksen. Aivan tällaiseen yliluonnolliseen dekkariin en muista ainakaan Suomessa törmänneeni. Helsinkiläisenä viehättää myös tietty paikallisväri ja miljöökuvaus – ja piruillaanpa ohessa kevyesti Punavuoren mainostoimistoille, mikä on aina paikallaan.

Tarina siis toimii, mutta entä toteutus? Kieliasua en osaa kuunnellessa arvioida aivan yhtä rutiininomaisesti kuin lukiessa, mutta äkkiseltään teksti on laatutyötä. Korvaani pisti lähinnä omistusliitteiden ajoittainen katoaminen, mutta se taitaa toisaalta olla suunta johon kieli on kehittymässä. Kirjallinen toteutus on selkeästi myös räätälöity ääneen luettavaksi, sillä se tuntui svengaavan kautta linjan eikä liian pitkiä ja vaikeita lauserakenteita tms. sudenkuoppia ollut vastassa. Lukijan ääni on miellyttävä, ja tekstiä on ylipäätään mukava kuunnella, vaikka muutamin paikoin olisin intuitiivisesti odottanut hieman erilaisia painotuksia. Pidän myös hyvänä ideana sitä, että vaikka lukijoita onkin vain yksi, hän muuttaa hieman ääntään eri henkilöiden dialogin kohdalla. Varsinkin informaatiolähteen puhetapaa mallinnetaan varsin eläväisesti.

On tietysti makuasia, nauttiiko tarinat mieluummin lukemalla vai kuuntelemalla. Äänikirjaformaatti saattaakin muodostua hienoiseksi haasteeksi lupaavalle projektille, tekstimuotoinen toteutus vaikkapa e-kirjana olisi saattanut olla yleisön hankkimisen kannalta varmempi ratkaisu. Toisaalta pidän positiivisena sitä, että kaikenlaista kokeillaan – ja saattaahan formaatti vielä hyvinkin vakiintua käyttöön. Joka ala tarvitsee pioneerinsa. Koko tarinan kuuntelemiseen kuluu n. 70 minuuttia, ja kiireiselle ihmiselle saattaa tietysti olla hieman ongelmallista löytää niin pitkä hiljainen hetki syventyä kuuntelemaan äänikirjaa. Itse kuitenkin matkustan paljon kaupungista toiseen, ja huomasin parin tunnin junamatkan kuluvan varsin rattoisasti Rautapään tutkimuksia kuunnellessa. Erityisesti matkustavaisille formaatti siis sopii. Olisin ehkä kaivannut jakoa lyhyempiin pätkiin, vaikkapa jokaista lukua omana ”raitanaan” (nyt pilottijakso on jaettu kahdeksi tiedostoksi noin puolivälistä, mikä ainakin alkeellisemmalla mp3-soittimella aiheuttaa potentiaalisesti hankalaa kelailua mikäli kuuntelemisen joutuu keskeyttämään pitemmäksi aikaa), mutta toisaalta en tiedä, millaisia teknisiä ongelmia tällainen aiheuttaisi.

Joka tapauksessa Ilmari Rautapään ensimmäinen tapaus on huolella ja rakkaudella toteutettu yliluonnollinen ja kauhuhenkinenkin dekkari, ja sitä voi suositella kaikille spekulatiivisen jännityksen ystäville. Itse ainakin olisin sujuvasti kuunnellut näitä lisääkin heti samaan syssyyn. Toivon Rautapäälle ja ylikonstaapeli Pohjavirralle menestystä ja pitkää ikää!

Ilmari Rautapäähän pääsee tutustumaan täällä.

1 kommentti (+lisää omasi?)

  1. Paluuviite: Rautapää arvosteluissa | Äänikirjat

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: