Arvostelun herättämiä ajatuksia

Uusimmassa Portti-lehdessä oli arvostelu tähänastisista painetuista URS-antologioista – varsin positiivisen sävyinen, mutta siinä esitettiin myös ehdotus jatkon kannalta. Pulp-aikakauden kirjailijathan kehittivät omia maailmojaan ja monia kuolemattomia hahmoja, ja samaa toivottiin myös URS-kirjoittajilta.

Ajatus on aivan perusteltu, ovathan tarinasta toiseen seikkailevat hahmot oleellinen osa tätä valitsemaamme tyylilajia. On myös totta, että suuri osa URS-julkaisujen tarinoista on toistaiseksi ollut yksittäisiä, toisiinsa liittymättömiä kertomuksia. Jonkin verran muutamat kirjoittajat silti ovat kehitelleet jatkuvuutta tekstiensä välille, ja näistä voisin nyt kertoa tässä – onhan julkaisuhistoriamme toistaiseksi vielä sen verran lyhyt ja yksittäisten kirjoittajien tarinat sen verran levällään eri julkaisuissa, ettei tätä välttämättä vielä huomaa.

Perusteellisimmin omaa mytologiaa on kehittänyt Lucilla Lin, jonka tarinoista oikeastaan kaikki liittyvät toisiinsa tavalla tai toisella, vaikka aikaskaala onkin varsin laaja ja käsittää hyvin erilaisia maailmoja. Tarinat Pelkuri (Uusrahvaanomaisia tarinoita #1) ja Tämä kaupunki on vapautettu (Harmaa antologia) ovat selkeimmin osa samaa jatkumoa, sijoittuvat samaan dystooppiseen maailmaan ja itse asiassa kertovat samasta tapahtumasarjasta, joskin eri henkilöiden näkökulmasta. Historialliset kauhutarinat Pontianak (Pimeyden reunalla) ja Kukitettu nuorukainen (Kultakuoriainen #3) kuvaavat molemmat huono-onnisen Marot’n suvun vaiheita, vaikka sijoittuvatkin eri aikakausiin, ja selkeä yhteys on myös Kukitetun nuorukaisen ja Sotarosvon (Kultakuoriainen #4) välillä, vaikka jälkimmäistä onkin vaikeampi ajoittaa tunnettuun historiaan.

Muutkin kirjoittajat ovat hiljalleen rakentaneet suurempia kokonaisuuksia. Markus Harjun tarinat Seitsemän sisaren sali (Pimeyden reunalla) ja Jääkäärmeen laulu (Kultakuoriainen #4) sijoittuvat samaan maailmaan, vaikkakin sen eri puolille eivätkä suoraan liity toisiinsa. Molemmat tuntuisivat myös enteilevän jatkoa, vaikka sitä ei toistaiseksi olekaan nähty. Markus Koskimiehen kaikki tähänastiset URS-julkaisuissa nähdyt tarinat sijoittuvat hänen luomaansa Cityplex-maailmaan, ja sarjan tarinoita on julkaistu myös muissa scifi-lehdissä. Alpo Leppänen on julkaissut vasta kaksi tarinaa, Barbaari Verenhukka (Valkoinen antologia) ja Niin metsä vastaa (Huomenna ne tulevat) mutta yhteinen maailma niilläkin on, vaikka yhteys ei ehkä ole kovin ilmeinen. Jussi Katajalan Pimeyden reunalla -antologian nimitarina, samoin kuin samasta kirjasta löytyvä Tarja Sipiläisen Arana Suelon kadonneet kylät, vaikuttavat myös sarjan ensimmäisiltä osilta – kenties näemme niille vielä jatkoa?

Itse olen rakennellut omia maailmoja varsin ahkerasti, joskin niillä on ollut paha tapa hajaantua erilaisiin (muihinkin kuin URS-) julkaisuihin. Konemies hankkii elämän (Pimeyden reunalla) ja Teräskukkia (Harmaa antologia) ovat osa samaa Toimeentuloraja-jatkumoa, ja kolmas tämän lähitulevaisuussarjan tarina tulee näillä näkymin Punaiseen antologiaan. Näillekin tosin yhteistä on lähinnä maailma peruselementteineen. Hieman vaikeammin hahmotettava kokonaisuus ovat Suomeen sijoittuvat kauhutarinat, joista Pyörätuolimummo (Valkoinen antologia) ja Sammakkoprinssi (Huomenna ne tulevat) sekä pseudonyymeillä julkaistut Länsimetro viivästyy (Kultakuoriainen #3) ja Rontit (Suolaa hiuksissa) kyllä periaatteessa liittyvät toisiinsa, mutta vaatii vielä lisää tarinoita, että tämä tulee kunnolla ilmi. Aloitinpa tänä vuonna myös sarjan avaruusseikkailuja, ja vaikka kahden ensimmäisen tarinan – Diplomaattinen selkkaus (Kumman rakas) ja Palkkasoturin arkipäivää (Tiamatin värit) – välillä onkin noin tuhat vuotta, maailma on jälleen sama. Pitkäaikaisin ja kaiketi myös tunnetuin jatkumoni on Lihan lapset, jonka nimitarina ilmestyi Usvassa 1/07. Samaa maailmaa valottaa hieman toiselta kantilta Peniskuiskaajat (Hekuman huipulla), ja selkeämpi, joskin itsenäinen jatko-osa oli Merestä nousi pää (Usva 4b/10). Seuraavassa Kosmoskynä-lehdessä tulee julki sarjan neljäs osa, Torniin saapui muukalainen, joka on vielä selkeämmin jatkoa alkuperäiselle tarinalle – siinä esiintyy jopa yksi ensimmäisestä tarinasta tuttu henkilö. URS-julkaisuissa tämän sarjan tarinoita ei toistaiseksi ole nähty, mutta kaipa sekin on vain ajan kysymys.

On kuitenkin totta, että vaikka yksi jos toinenkin URS-kirjoittaja on kehitellyt omia maailmojaan, selkeät tarinasta toiseen seikkailevat sankari- tai antisankarihahmot puuttuvat. Tämä on puute, joka pitäisi korjata, sillä myös URS kaipaisi omat Conaninsa ja Solomon Kanensa. Lucilla Lin tosin on luonut varsin herkullisen tarinasta toiseen kulkevan pahan hahmon, joskin tämä useimmiten pysyttelee taka-alalla – mutta eipä Lovecraftin tarinoissakaan itse Cthulhu kovin usein ilmaantunut näkyville.

Uskon joka tapauksessa, että ajan kuluessa URS-tarinoihin tulee enemmän jatkuvuutta – ja varmasti myös niitä mieleenpainuvia hahmoja, joiden seikkailuja saa seurata julkaisusta toiseen. Rajoittavin tekijä on oikeastaan se, että niin Kultakuoriaisessa kuin antologioissakin on usein selkeä teema, joka helposti rajaa julkaisuun otettavat tarinat tiettyyn aikakauteen tai lajityyppiin. Lisäksi pyrkimyksenä on ollut, että kirjoittajat hieman vaihtelisivat eikä joka lehdessä tai antologiassa olisi aina samoja nimiä (tässä tosin on onnistuttu vaihtelevasti). Näinpä selkeiden jatkumoiden rakentaminen vaatii melkoisesti aikaa, koska on odotettava sopivaa julkaisua, johon sarjan seuraavan osan lähettäisi. Kenties olisikin perustettava jokin uusi julkaisusarja tähän tarkoitukseen – esimerkiksi Jatkotarinoita-lehti, jossa URS-vakiokirjoittajat voisivat julkaista kehittämiensä sankarien uusia seikkailuja…?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: