Ken vainajia muistelee ja muita myytillisiä tarinoita

26.8. ilmestyy Espoon science fiction- ja fantasiaseuran kustantama antologia Ken vainajia muistelee ja muita myytillisiä tarinoita. Julkkarit järjestetään Ravintola Harakanpesässä Espoon Leppävaarassa, lisätietoa löytyy tapahtuman Facebook-sivulta.

kansanperinnekauhu_kansi_nimellä

Vanha kansa tapasi kertoa karmaisevia juttuja iltaisin, kun päre tai nuotio loi pahaenteisiä varjoja kuulijoiden ylle. Suomella onkin pieneksi kielialueeksi rikas perintö tarinoita, jotka sisältävät sangen omaleimaisia kansallisia piirteitä. Yliluonnolliset asiat kiehtovat ja kiinnostavat meidänkin aikamme ihmistä – vain selitysmallit ovat muuttuneet aikojen saatossa.

Uusrahvaanomainen spekulatiivinen fiktio (URS) sukeltaa rohkeasti syvälle kansanperinteen kauhuihin. Ken vainajia muistelee ja muita myytillisiä kertomuksia tarjoaa kattauksen niin nykyaikaan kuin menneisyyteenkin sijoittuvia vanhan kansan perimää hyödyntäviä novelleja. Antologia vie lukijan maailmaan, missä kummitukset, haltiat, maahiset, pirut ja monen sortin henkiolennot vaanivat varomatonta kulkijaa.

Sisällysluettelo:
Shimo Suntila – Sauna
Anne Leinonen – Ken vainajia muistelee
Jussi Katajala – Rautakihlat
Mari Saario – Holvikirkon kanttorin poika
Tarja Sipiläinen – Kaikuja
Juha Jyrkäs – Seitsemän hengen kertomus
Markus Harju – Myrkynlykkääjä
Anna Malinen – Maria Antintytär
Eero Korpinen – Vainajan palmikko
Heikki Nevala – Syämmen syrjä
Mixu Lauronen – Aallot
Samuli Antila – Rajat

Kirjoituskutsu Kultakuoriaisiin #8 ja #9

Kultakuoriainen ilmestyy vuonna 2014 kaksi kertaa ja molemmat numerot ovat teemattomia. Nyt voi siis tarjota mitä tahansa URS-henkistä ilman rajoituksia. Numeroon #8 tarjottavien tekstien deadline on 31.1.2014 ja numeroon #9 tarjottavien 31.7.2014. Tekstit tulee lähettää osoitteeseen toimitus[at]urs.fi.

Iron Man 3

Rautamiehen saaga on edennyt kolmanteen (tai neljänteen, jos The Avengers lasketaan mukaan) osaansa. Kolmososan kohdalla elokuvasarjojen vauhti on yleensä hiipunut vanhan toistoksi, joten ennakkoasenteeni oli skeptinen. Iron Man 3 yllätti tässä suhteessa positiivisesti. Elokuva sijoittuu The Avengersin jälkeiseen aikaan ja post-traumaattisesta stressihäiriöstä kärsivä Tony Stark joutuu kohtaamaan Mandariinin, joka on jonkinlainen Osama bin Ladenin ja Fu Manchun sekoitus. Tonyn heitettyä Mandariinille taisteluhaasteen hän saa kunnolla turpiinsa ja joutuu kamppailemaan altavastaajana ilman rautamiespukuaan. Kaikki ei kuitenkaan ole sitä, miltä päältä päin näyttää ja juonessa riittää yllättäviä käänteitä.

Mitään kovin syvällistä elokuva ei tarjoa, mutta lunastaa kuitenkin kunnialla paikkansa Marvel-elokuvien joukossa. Perinteiseen tapaan lopputekstien jälkeen on luvassa ylimääräistä hauskaa. Ainoa ongelma on se, että jos ei ole nähnyt aiempia jatkumon elokuvia juonen seuraaminen voi olla hankalaa. Ainakin The Avengers tulee olla katsottuna ennen Iron Man 3:a. Iron Man -elokuvien jatkosta ei ole tietoa. Rober Downey Jr. olisi itse kiinnostunut jatkamaan Tony Starkina, joten ainakin The Avengers 2:ssa hänet tullaan luultavasti näkemään.

Kirjoituskutsu Kultakuoriaiseen #7

Kultakuoriainen-lehteen numero 7 etsitään tekstejä teemoilla oudot maailmat ja aivojörni. Oudoissa maailmoissa kirjoittaja saa päästää mielikuvituksensa täysin valloilleen ilman mitään rajoituksia. Aivojörnit taas ovat Philip K. Dick -tyylisiä tarinoita, jotka saavat lukijan aivot solmuun ja joiden aiheina voivat olla esimerkiksi toden ja kuvitelman rajan hämärtyminen, mystiset salaliitot tai vaihtoehtoiset todellisuudet. Tekstien deadline on 1.4. ja lehti ilmestyy tämän vuoden Finnconiin mennessä.

Maailmanlopun kirjasto

Maailmanlopun kirjasto ja muita tuomiopäivän tarinoita ilmestyi juuri ennen maailmanloppua 20.12.2012. Antologia vie nimensä mukaisesti lukijansa aikojen loppuun. Mukana on aikaisemmista URS-julkaisuista tuttuja kirjoittajia sekä uusia tuttavuuksia ja synkkää aihetta käsitellään useasta eri näkökulmasta. Loppuuko maailma paukahtaen vai kitisten? Kun maailma päättyy, onko se kaiken loppu vai sittenkin uusi alku?

Sisällys:

  • Arren Zherbin: Tanssien loppuun asti
  • Juha Salmi: Kuin joulu
  • Alpo Leppänen: Maailmanlopun kirjasto
  • Heikki Nevala: Katasrooffi eli mistä se apokalypsi sitte alakoo
  • Shimo Suntila: Evakko
  • Aarne Lindén: Laakso
  • Lucilla Lin: Viimeinen ihminen?
  • Venla Lintunen: Humalassa jumala
  • Jussi Katajala: Eivätkä he kokoontuneet vuorelle
  • Anne Leinonen: Vieraan taivaan alle
  • Tarja Sipiläinen: Kolmas kerros

Antologian voi ladata ilmaiseksi URS:n kotisivuilta.

Dredd

Uusin Judge Dredd -filmatisointi Dredd ei saavu Suomessa lainkaan elokuvateattereihin. Night Visions -festivaalin lisäksi elokuva on nähtävillä Bio Rex Sellossa parissa erikoisnäytöksessä. Yleensä teatterilevityksen puuttuminen merkitsee floppia, mutta Dredd on saanut ulkomailla hyviä arvioita. Koska myös $220 miljoonaa tahkonnut Resident Evil: Retribution kiertää Suomen elokuvateatterit kaukaa, elokuvien teatterilevitys näyttää olevan nykyisin aivan satunnaista.

Jotkut saattavat muistaa Sylvester Stallonen Judge Dredd -version vuodelta 1995. Onnellisia ne, jotka eivät muista. Tällä kertaa Dreddin saappaisiin astuu Karl Urban. Parikseen hän saa Olivia Thirlbyn esittämän tuomarikokelas Andersonin. Anderson on juuri reputtanut tuomaritutkinnon kolmella pisteellä, mutta saa uuden mahdollisuuden. Hän joutuu päivän ajaksi Dreddin pariksi ja Dredd päättää, tuleeko Andersonista tuomari vai ei. Kaksikko lähtee tutkimaan raakaa kolmoismurhaa valtavaan kerrostaloon, jota hallitsee rikollispomo Ma-Ma (Sarah Connorin aikakirjoista tuttu Lena Headey). Ma-Ma ei pidä siitä, että tuomarit sekaantuvat hänen huumebisneksiinsä ja eristää kerrostalon laittamalla sen ydinsotasuojat päälle. Ulos ei pääse, joten Dreddille ja Andersonille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin raivata tiensä 200. kerrokseen, jossa Ma-Ma lymyilee.

Karl Urban on lähes täydellinen Judge Dredd, joka näyttää kaikille, kuka on laki eikä vahingossakaan hymyile. Myös Olivia Thirlby tekee oivan roolin hieman pihalla olevana tuomarikokelaana, joka joutuu betoniviidakossa selviämisen pikakurssille. Ma-Ma sen sijaan jää melko geneeriseksi pahikseksi. Suurin ero sarjakuviin on se, että Mega City Ykkönen muistuttaa scifistisen tulevaisuuden sijaan rapistunutta lähitulevaisuuden kyberpunk-maailmaa. Tähän tottuminen vei hetken aikaa, mutta ratkaisu tuo elokuvaan rosoista realismia. Dredd on brutaalin väkivaltainen elokuva ja K-18 -leima on saattanut osaltaan vaikuttaa päätökseen olla tuomatta elokuvaa teatterilevitykseen.

Kaiken kaikkiaan Dredd on onnistunut filmatisointi, joka jyrää Stallonen version unohdukseen. Ainoa miinuspuoli on lähes täydellinen huumorin puute, joka tekee elokuvasta tylyn katselukokemuksen. Karl Urbanin näkisi mieluusti uudelleen Dreddin roolissa, mutta jatko-osasta ei ole ainakaan vielä tietoa.

Dekkariteemainen Kultakuoriainen #5 on ilmestynyt

Kultakuoriainen siirtyy tämän numeron myötä uuteen aikaan. Lehteä tähän asti päätoimittanut Tuomas Saloranta siirtyy uusien projektien pariin ja Kultakuoriaista alkavat tehdä vierailevat päätoimittajat. Minä sain kunnian olla ensimmäinen vieraileva päätoimittaja. Ensiksi haluan esittää Tuomakselle kiitokset hänen tekemästään työstä, joka ansiosta Kultakuoriainen on lunastanut paikkansa suomalaisten spefi-lehtien joukossa. Kuten jo aiemmin on kerrottu, kaksi seuraavaa numeroa tulevat sisältämään URS-kirjoituskilpailussa menestyneitä novelleja. Niiden jälkeen ilmestyvien lehtien teemat julkistetaan myöhemmin. Tekstejä kannattaa edelleen tarjota rohkeasti, URS etsii koko ajan uusia kykyjä.

Tämän numeron teema saattaa aluksi vaikuttaa oudolta spekulatiivista fiktiota julkaisevalle lehdelle, mutta spekulatiivisella fiktiolla ja dekkareilla on pitkä yhteinen historia. Edgar Allan Poen novelli Rue Morguen murhat ja Sherlock Holmes -tarina Baskervillen koira liikkuivat jo spefin rajoilla, vaikkei niitä varsinaiseksi spefiksi voikaan laskea. Varhaisin varsinainen spefi-dekkaristi lienee Sheridan Le Fanu, jonka vuonna 1872 julkaistussa novellikokoelmassa In a Glass Darkly seikkailee okkulttinen etsivä tohtori Martin Hesselius.

Dekkarien ja spekulatiivisen fiktion yhdistelmiä on tehty Le Fanun jälkeen ties kuinka paljon. Spefi-dekkareista tunnetuin on tietysti Salaiset kansiot eli X-Files. Selittämättömiä rikoksia tutkiva parivaljakko Fox Mulder ja Dana Scully on varmasti tuttu jokaiselle 1990-luvulla televisiota katsoneelle. Scifidekkareita ovat kirjoittaneet esimerkiksi Isaac Asimov ja Philip K. Dick ja rikoksia ratkovasta velhosta Harry Dresdenistä kertovia kirjoja on julkaistu jo yli kymmenen. Eikä pidä tietenkään unohtaa Ankh-Morporkin kaupunginvartioston komentajaa Sir Samuel Vimesia, joka jahtaa Kiekkomaailman rikollisia. Murhia ja muita rikoksia tapahtuu myös kuvitteellisissa maailmoissa ja jonkun on ne ratkaistava.

Tämän dekkarinumeron aloittaa Hannu Väisäsen novelli ”Anna”, jossa murhamysteeriä yritetään ratkaista valokuvien avulla. Mixu Laurosen ”Löylyn lyömä” esittelee Kontiainen-nimisen sokean shamaanin, joka tutkii rikoksia rauta-ajan Suomessa ja Esko Suorannan novellissa ”Erotiikkaravintolalähtöisen tutkinnan alkeet” liikutaan lähitulevaisuuden Suomessa. URS-kirjoituskilpailussa menestyneen Shimo Suntilan raapale ”Hiukkasetsivä” puolestaan vie lukijan kvanttimaailmaan. Jaakko Ension ”Mikko Jarmo ja salaperäisen Varjon tapaus” heittää ”Phoboksen siirtokunnan tapaus” -novellista tutun etsivän salaperäisen Fabergen munan jäljille.

Kirsi Sinisammaleen ”Nereus” kulkee Asimovin jalanjäljissä ja Jyrki Pitkän novellissa ”Parasiittäjän arvoitus” okkulttinen etsivä Ilmari Rautapää kohtaa murhaajan toisesta maailmasta. Stig-Peter Lundin tarina ”Sodoman lesket” esittelee aikuisviihdekauppias Evert Rutasen, jonka seikkailusta kuullaan varmaan jatkossakin. T. A. Kosken novellissa ”Kuolema matkaa Marsiin” intohimo johtaa rikokseen avaruuslennolla. Lehden päättää Karoliina Kaajärven Lovecraftiaanista mytologiaa hyödyntävä Sherlock Holmes -tarina ”Dartmoorin kauhu”.

Luvassa on siis tuhti ja monipuolinen lukupaketti, josta löytyy mielenkiintoista luettavaa moneen makuun. Lehden voi ladata ilmaiseksi URS.fi-sivustolta.

Edellinen Vanhemmat artikkelit