Kirjoituskutsu: Hei, rillumapunk! (2014)

Nyt on aika laittaa radiosta soimaan reipasta haitarimusiikkia, kiskoa henkiset kumisaappaat jakoihinsa ja suunnata Lapin jänkälle tahi kaupungin sykkeeseen. Visioikaa menneistä päivistä nykyajan lasien läpi katsottuna, ja tarjotkaa novelleja Rillumapunk-antologiaan!

Wikipedia määrittelee rillumarein seuraavasti: ”Rillumarei-nimitystä käytetään sodan jälkeen 1940- ja 1950-luvuilla ohjelmallisissa iltamissa esitetystä kuplettiperinnettä mukailevasta viihteestä.” Alan olennaisia elokuvia ovat Rovaniemen markkinoilla, Hei, rillumarei!, Lentävä kalakukko sekä Rantasalmen sulttaani.

Rillumareihin kuuluu rehti, jätkämäinen meno. Taidetta ja kaupunkilaisten kultturellia menoa ei suuremmin arvosteta tai ymmärretä, olennaista on oma vapaus mennä milloin ja minne haluaa. Tarinan voi sijoittaa Lapin erämaihin tai vaikkapa Helsinkiin, kunhan pääosassa on konstailematon tyyppi, jolla on iloinen mieli ja hyvät hoksottimet. Perinteisesti pääosa on kuulunut miehille, mutta nyt sellaiset rajoittavat, sukupuoleen sidotut tavat on syytä viskata romukoppaan.

Punk puolestaan on kapinaa. Kapinaa totuttua yhteiskuntajärjestystä ja vallanpitäjiä vastaan. Se on myös itsensä toteuttamista omin ehdoin, ulkonäkö valitaan omien mieltymysten mukaan ja luodaan itse. Joku leikkaa hiuksensa mohikaaniksi ja värjää vihreällä, toinen asennuttaa kyberneettisen raajan ja kolmas rakentaa höyrymechan. Punkkarit kuuntelevat ensin itseään, sitten vasta muita. On jokaisen oma tulkinta, millä tavoin punk ilmenee 50-lukulaisessa, suomalaisessa mielenmaisemassa.

Rillumarei-tarinoihin voidaan katsoa kuuluvan myös tiettyjä muita elementtejä, kuten rosvo tai rosvojoukko, joka pyrkii jymäyttämään sankareita, varsin usein kauniin naisen avulla. Nainen voi olla mukana hivenen vastentahtoisesti ja kenties kääntää kelkkansa jossain vaiheessa. Mutta kuten edellä todettiin, näin oli 60 vuotta sitten. Nykypäivän näkökulmaa soveltaen rooleja voidaan väännellä miten sattuu eikä sukupuolibinäärissä tai heteronormatiivisuudessa ole tarpeen pitäytyä.

Antologia julkaistaan vuonna 2014, varsin luultavasti joko kesällä pidettävässä Finnconissa tai jo sitä ennen. Tekstien deadline on helmikuun 2014 loppu. Antologian toimittavat Shimo ”Raapaleseppo” Suntila ja Juha ”Hevijätkä” Jyrkäs. Antologian julkaisee Kuoriaiskirjat.

Materiaali lähetetään joko .txt-, .rtf- tai .doc-muodossa kummallekin toimittajalle osoitteisiin khuure@gmail.com ja poropetra@gmail.com, otsikkoon mukaan sekä kirjoittajan nimi että novellin nimi.

Lisäys: Koska kyse on URS-projektista, novellien tulee olla laskettavissa joko science fictionin, fantasian, kauhun tai kumman piiriin.

Mainokset

Yliluonnollisen dekkarin antologia etsii novelleja!

dekkari

URS ja Tajunta Media hakevat osallistujia okkulttisia etsivätarinoita kokoavaan novelliantologiaan. Kokoelma tulee olemaan ensimmäinen osa Aavetaajuus-kirjasarjaa, ja se julkaistaan sekä painettuna että e-kirjana. Arvioitu ilmestymisajankohta on loppuvuodesta 2013.

Novellien on jollain tapaa yhdisteltävä dekkaria ja kauhu- tai yliluonnollisia elementtejä. Tarinoihin voi hakea vaikutteita vaikkapa Twin Peaksin, Salaisten kansoiden, John Constantinen tai Sherlock Holmesin maailmoista. Yliluonnolliset elementit voivat olla yhtä hyvin etu- tai taka-alalla. Tarinat voivat kertoa esimerkiksi ulottuvuuksien väliä harppovan maagisen etsivän edesottamuksista, tai sitten Holmes-tyyppisen tarinan, jossa yliluonnollinen paljastuu lopulta vain mielikuvituksen tuotteeksi. Kertomuksen voi sijoittaa mihin tahansa aikakauteen ja mihin tahansa, olemassaolevaan tai kuvitteelliseen paikkaan.

Antologian toimittavat Jyrki Pitkä ja Tuomas Saloranta. Käsikirjoitukset voi lähettää osoitteeseen info (at) tajunta.net. Viimeinen jättöpäivä on vappuna 1.5.2013.

Me emme valehtele ja muita Puolueen hyväksymiä novelleja (ilmestyy 20.10.2012)

Se on voitava sanoa ääneen. Jos tarpeeksi moni sanoo, jotain voi tapahtua. On epätodennäköistä, että niin kävisi, mutta muutakaan toivoa meillä ei ole. Meillä ei ole mitään muuta kuin sanat.

Me emme valehtele ja muita Puolueen hyväksymiä novelleja vie uusrahvaanomaisen spekulatiivisen fiktion yhteiskunnallisiin aiheisiin, aatetta julistamatta tai politiikkaa puhumatta mutta takuuvarmasti viihdyttäen! Kirjan tarinat johdattavat lukijan Neuvostoliittoon ja Pohjois-Koreaan, synkkään lähitulevaisuuteen ja vuoden 1918 tapahtumiin. Luvassa on suomalaisia supersankareita ja pikkukaupunkien laidoilla kohoavia painajaismaisia tehdaskomplekseja, enkeleitä ja yritysjohtajia, työelämän kummallisuuksia ja laitosbyrokratian kiemuroita. Mukana Atorox-voittajat Mari Saario ja Susi Vaasjoki, sekä laaja kattaus tuttuja ja uusia URS-kirjoittajia.

Sisällys:

Maria Carole: Kansantauti (raapale)
Mari Saario: Punaorvokkien laulu
Niko Aslak Peltonen: Ei mitään muuta kuin sanat
Shimo Suntila: Radiotyttö (raapale)
Antti Pohjamies: Väärä maailma
Mixu Lauronen: Me emme valehtele
Tarja Sipiläinen: Työmyyrä (raapale)
Seppo Kallio: Valkoisten hiirten talo
Susi Vaasjoki: Valtakunnassa kaikki hyvin
Shimo Suntila: Steelen ruukki (raapale)
Jussi Katajala: Marsin aave
Markus Harju: Markkinarako
Maria Carole: Johtokunnan kokouksessa (raapale)
Tuomas Saloranta: Vuosia enkelit varoittelivat
Juha Salmi: Muuri
Tarja Sipiläinen: Kirjakahvila (raapale)

Toimittajat: Tuomas Saloranta ja Markus Koskimies
Kansikuva: Antti Vanhatalo
Kannen taitto: Maria Carole

Julkaisija Jyväskylän Science Fiction Seura 42.

Finncon 2012

Seuraa perinteinen ratkiriemukas Finncon-raportti!

Ohjelma oli tänä vuonna varsin hektinen. Viikonloppuun mahtui omalta osaltani uusimman antologian julkistaminen + iltatilaisuus, URS- ja Osuuskumma-ohjelmanumerot sekä hieman aihetta sivuavat paneelikeskustelut pienlehdistä, tarinoiden tuunaamisesta sekä Cthulhu-kirjoittamisen haasteista, ja loppuaikakin meni myyntipöydän takana tai muussa yleisessä edustamisessa. Mutta hauskaahan tuolla oli, kuten aina – vaikka muistamme toki myös kitaristi Puntti Valtosen sanat: ”Kyllä jumalauta hauskanpito on rasittavaa!”

Perjantaina pääsin Tampereelle yhden maissa, ja alkuiltapäivä kuluikin mukavasti myyntipöydän kasaamiseen ja muihin järjestelyihin. Neljäksi riensin ohjelmanumeroon, johon oli kätevästi kasattu uuden Tiamatin värit -antologian julkistaminen ja sekä URS- että Nova-kirjoituskilpailujen palkinnonjaot. Puhetta ja kättelemistä riitti siis kuin linnanjuhlissa, ja tuttuja nimiä tuli vastaan molempien kilpailujen yhteydessä: URS-kilpailun palkittujen joukossa olivat aiemmista julkaisuista tutut Anne Leinonen ja Petri Laine sekä Kultakuoriaista kuvittanut Santeri Viljakainen, Novassa taas URS-konkarit Markus Harju ja Samuli Antila sijoittuivat kymmenen parhaan joukkoon, ja Shimo Suntila keräsi menestystä molemmissa kisoissa. Onneksi myös paljon uusia nimiä tuli vastaan, toivottavasti heistä kuullaan jatkossakin!

Sitten olikin aika lähteä hotellin kautta illan rientoihin! Iloiseen seurueeseemme liittyivät osapuilleen kaikki URS-, Osuuskumma- ja fandom-tutut, jotka vain olivat paikalle päässeet, joten heitä en tässä edes luettele. Ensin käväisimme pyörähtämässä virallisessa jatkopaikassa, irkkupubi O’Connelsissa, mutta paikka osoittautui sen verran ahtaaksi ja meluisaksi, että siirryimme melko pian Hotelli Tammerin Vihtorin kirjastoon, missä pidettiin Tiamatin värien julkkarien iltatilaisuus. Paikalle saapui ihan mukavasti väkeä, URS:in oma Wanhojen Herrojen Huone sai uuden jäsenen, ja loppuillasta tutustuimme myös mystiseen homeenhaistelijaan. Pubista siirryimme vielä herrojen Antila ja Harju kanssa historialliselle kiertokäynnille Tampereen vanhoissa kaupunginosissa, ja sen päätteeksi istahdimme hetkeksi joenrantaan juomaan kuohuviiniä. Hotellille palasimme joskus neljän aikoihin ja yöunet jäivät väistämättä vähäisiksi, mutta sehän on näiden tapahtumien trendi.

Ilta oli kulunut suhteellisen sivistyneissä merkeissä, mutta aamu oli silti ankea. Pääsin sentään jo yhdeksitoista seuraamaan Atorox-palkinnonjakoa (edellisen vuoden parhaan spefinovellin äänestys, sikäli kuin joku ei tätä asiaa tunne), vaikka myöhästyinkin hieman alusta. Suurin henkilökohtainen menestykseni Atoroxin suhteen vaikuttaisi liittyneen siihen, että olen aktiivisella julkaisutoiminnalla pakottanut koko Atorox-instituution polvilleen – aiempina vuosina novelleja on julkaistu n. 120, mutta viime vuonna niitä ilmestyi yli 160 vaikka Usva-lehti oli tauolla. Tänä vuonna, kun URS on kiristänyt julkaisutahtia, Osuuskummakin on tullut markkinoille ja Usva palannut tauolta, novellien määrä noussee yli kahdensadan ja ilmeisesti Atorox-esiraati ei enää kykene lukemaan niitä kaikkia vaan ehdokasasettelua on tavalla tai toisella muutettava. Saavutushan se on sekin.

Sääntöjä tosin voisi muokata jättämällä URS-julkaisut kokonaan pois, sillä kaikista julkaisuista kymmenen parhaan joukkoon pääsi yksi ainoa tarina (Venla Lintusen Järviveli kuudennella sijalla – URS-väestä myös Jussi Katajala oli sijalla 8., mutta ei URS-julkaisulla). Toisaalta Atorox-kärjessä yleisestikin ottaen juhlivat vanhat, perinteikkäät tai muuten korkean profiilin julkaisut, olihan julkaisijoiden lista nytkin muotoa Portti, Portti, Tähtivaeltaja, Portti, Tähtivaeltaja, Portti, ison kustantajan antologia, Pasi Ilmari Jääskeläinen… Uusilla julkaisijoilla ja uusilla tekijöillä kestää aina aikansa vakiinnuttaa paikka fandomin sydämessä. Itselleni kyseessä oli ensimmäinen coni ilman minkäänlaista palkintoa, mutta joskushan sen vuonna 2006 alkaneen putken väistämättä täytyi katketa, ja lienen muutenkin siirtynyt palkittavasta palkitsevaan luokkaan.

Atorox-humusta olikin riennettävä suoraan seuraavaan ohjelmanumeroon, jossa olin puhumassa H. P. Lovecraftin Cthulhu-mytologiasta tai pikemminkin sen hyödyntämisestä omassa tuotannossa. Mukana olivat alan grand old man Boris Hurtta, kirjailija Tiina Raevaara ja URS-julkaisuissa debytoinut Antti Pohjamies (sekä viides keskustelija, jonka nimeä en nyt millään muista), ja vaikka aihe olikin hieman marginaalinen, se yllättäen veti salin täyteen eivätkä kaikki halukkaat edes mahtuneet sisään. Vahinko otettiin takaisin seuraavassa pienlehtipaneelissa, jossa paikalla ei – teemaan sopien – ollut juuri ketään. Hyvän keskustelun saimme silti aikaan Mixu Laurosen ja Pasi Karppasen kanssa, ja yllättäen jopa tulimme siihen lopputulokseen että pienlehden tekemisessä on järkeä.

Myyntipöydässä lauantai taisi olla vilkkain päivä, ja pari tuntia ehdin sen ääressä kököttää, vaikka mieli jo paloi iltabileisiin. Ja siellähän sitten olivatkin osapuilleen kaikki, tuli tavattua paljon vanhoja tuttuja ja tutustuttua uusiin ihmisiin, vaikka kaikkien kanssa en tietysti ehtinyt paljoa puhua (ja ihan kaikkea sanomaani en kunnolla muista). Tiivis ohjelma alkoi kuitenkin vaatia veronsa, ja väsähdin jo puoli kolmen aikoihin. Seuraava aamu ei sentään ollut aivan niin apea kuin olisi voinut olettaa, kenties marginaalisesti pitemmät yöunet sitten vaikuttivat asiaan.

Sunnuntai oli jo hieman väsynyt päivä, eikä kävijöitäkään näkynyt yhtä paljon kuin lauantaina. Vedimme silti kunnialla URS-show’n, ja sekin keräsi miltei täyden salin vaikka puhumassa oli vain kolmenkympin rajan jo aikaa sitten ylittäneitä miehiä – minun lisäkseni Petri Laine, Markus Koskimies, Jussi Katajala ja Tero Niemi – ja aiheenakin avaruusscifi. Varsin kiinnostavan keskustelun saimme aikaan, eikä yleisössäkään kukaan näyttänyt nukkuvan.  Osuuskumma-show’ssa en itse ollut esiintymässä, ja osuuskunnan jäsenenä siellä esitetyt asiat tietysti olivat jo ennalta tuttuja, mutta oli mukava nähdä että kiinnostunutta yleisöä oli tässäkin esityksessä lähes salin täydeltä. Viimeisenä kävin sitten keskustelemassa Irma Hirsjärven, Liisa Rantalaihon ja Anne Leinosen kanssa tarinoiden tuunaamisesta. Hyvä paneelikeskustelu sekin, vaikka en aivan terävimmilläni enää ollutkaan.

Sitten olikin edessä myyntipöydän purkaminen, tavaroiden pakkaaminen ja matka takaisin Helsinkiin. Iltabileet olisi sunnuntainakin vielä ollut, mutta tällä kertaa ne jäivät väliin, olihan maanantaina taas työpäivä ja myymättä jääneiden kirjojen sun muun rekvisiitan rahtaaminenkin asetti omat vaatimuksensa.

Tampereen Finncon 2012 oli kaikin puolin onnistunut tapahtuma, tekisi mieleni sanoa että paras coni tähän mennessä mutta siltähän ne aina tuoreeltaan tuntuvat. Aivan kaikki ei mennyt suunnitelmien ja toiveiden mukaan, mutta pääsääntöisesti conia voi pitää menestyksenä. Uusia URS- ja Osuuskumma-julkaisuja (Tiamatin värit, Kumman rakas, Ursula) myytiin hieman reilut 30 kappaletta kutakin, mikä jäi hieman jälkeen viimekesäisestä Pimeyden reunasta (jota myytiin 55 kappaletta) mutta toisaalta valikoimaakin oli nyt enemmän. Siinä missä viime vuonna myynnissä olivat vain Pimeyden reunalla ja Valkoinen antologia, nyt erilaisia julkaisuja oli kymmenkunta, ja myynti väkisinkin jakautui niiden kesken – harvalla oli varaa tai kiinnostustakaan ostaa jokaista tarjolla ollutta julkaisua.

Erikseen on mainittava minun ja Boris Hurtan yhteisteos Ne Ammoiset, joka käytännössä myytiin loppuun. Sille on siis varmasti tulossa jatkoa, ehkäpä jo ensi Finnconiksi! (Hurtan varastoista löytyi myös paljon loppuunmyytyä suomikauhua, johon sain etuosto-oikeuden, joten suuri osa myyntituotoista tulikin tuhlattua kirjoihin saman tien…) Ja saimmepa myös paljon rohkaisevaa palautetta URS-julkaisuista, sen voimin jaksaa tätä hulluutta jatkaa taas ensi kesään asti.

Kiitos kaikille, jotka olitte paikalla! Ensi vuonna sama uusiksi Helsingissä!

Tiamatin värit julkaistaan 20.7.2012

Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajat ry ja URS (Uusrahvaanomainen spekulatiivinen fiktio) julkistavat avaruusaiheisen novelliantologian Tiamatin värit ja muita tähtienvälisiä tarinoita Tampereen Finnconissa pe 20.7.2012.

Julkistamistilaisuus klo 16:
Tampereen yliopiston Päätalossa, Keskustakampuksen alueella, Kalevantie 4, sali A3

Jatkot & illanvietto klo 20:
Hotelli Tammer/ ravintola Vihtorin kirjasto, Satakunnankatu 13, Tre. pe 20.7. Klo 20:00 alkaen. Ruokailumahdollisuus.
http://www.vihtorinkirjasto.fi/

Tilaisuudet ovat kaikille avoimia. Tervetuloa! Tilaisuuksissa myytävänä antologiaa 12 euron messuhintaan. Kirjaa myös saatavilla STK:n ja URSin myyntipöydillä conin aukioloaikana lauantaina ja sunnuntaina.

Kumman rakas -antologia julkaistu

Osuuskumma-kustannus, jossa on mukana myös monia URS-julkaisuista tuttuja kirjoittajia, on nyt julkaissut ensimmäisen kirjansa. Kumman rakas. Kirja sisältää kaikkiaan neljätoista spekulatiivista tarinaa erilaisesta rakkaudesta. Mukana on niin URS-henkistä materiaalia kuin hieman uuskummempaakin.

Osuuskumma tulee myös näillä näkymin julkaisemaan ainakin valtaosan tulevista URS-julkaisuista, ja paljon muutakin kiinnostavaa on kaavailtu – eli painakaahan nimi mieleenne!

Virallinen tiedote löytyy täältä, ja kirjaa voi tilata täältä.

Sisällys:

  • Tuomas Saloranta: Diplomaattinen selkkaus
  • Kristel Nyberg: Saalistaja
  • Kalle Lintunen: Todellista rakkautta
  • Jeff VanderMeer: Kannettu (suom. Markus Harju)
  • Aleksi Kuutio: Raskas isä
  • Siria Kohonen: Patakuningatar
  • M.G. Soikkeli: Se mikä luonnostaan lankeaa
  • Antti Riimuvuori: Nettideitti
  • Jussi Katajala: Katarsis
  • Christine Thorel: Viimeinkin
  • Tarja Sipiläinen: Pintaa syvemmälle
  • Liliana Lento: Rose & May
  • Maria Carole: Pahanilmanlintu
  • Taru Luojola: Kuuntele Tomppaa

Tiamatin värit ja muita tähtienvälisiä tarinoita (ilmestyy 20.7.2012)

Kauan odotettu (tai ainakin pitkään ja hartaasti työstetty) URS-avaruusantologia Tiamatin värit ja muita tähtienvälisiä tarinoita on nyt painoa vaille valmis! Kirja julkistetaan 20.7.2012 Tampereella Finncon-tapahtumassa, lisätietoa ja tarkempia aikatauluja seuraa lähempänä itse tapahtumaa. Tässä kuitenkin kirjan sisällys:

  • Jussi Katajala: Clothanin silmä
  • Petri Laine: Kaikkien aikojen Grand Prix
  • Seppo Kallio: Crematorium
  • Erik Vermeulen: Reikä Saturnuksen renkaissa
  • Tuomas Saloranta: Palkkasoturin arkipäivää
  • Markus Koskimies: Sfinksin nenä
  • Samuli Antila: Kyytiläiset
  • Jaakko Ensio: Mikko Jarmo ja Phoboksen siirtokunnan tapaus
  • Tero Niemi & Anne Salminen: Kirjallinen liite kannevakuuskorvausanomukseen
  • Markus Harju: Tiamatin värit

Alla vielä kirjan kansikuva:

Luvassa kaikkiaan 316 sivua avaruudellista luettavaa, siis varsin tuhti paketti!

Edellinen Vanhemmat artikkelit